Hallitukselta tarvitaan vahvistus työmarkkinapolitiikan suunnasta

Ajankohtaista 13:02

Lauri Ihalainen

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen kannustaa hallitusta vahvistamaan oman työmarkkinapolitiikkansa perusteet.

Ihalaisen mukaan olisi viisainta, että hallitus ilmaisee selkokielellä kehysriihen yhteydessä, että kolmikantayhteistyötä työmarkkinoilla halutaan jatkaa, sopimusten yhteissitovuutta ei murenneta ja paikallista sopimista kehitetään turvallisesti työelämän osapuolten toimesta paikallisen sopimisen pakkolain sijaan.

Ihalainen arvioi myös laajasti Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n julkaisemia riihiterveisiä.

– ETLA laati perinteitä noudattaen nipun talouspolitiikan linjaa koskevia muistiota hallituksen kevään puoliväliriiheen. Muistiossa kehaistaan miten hallitusohjelmatavoitteet mm. työmarkkinoita koskevassa osiossa ovat ETLAn suositusten mukaisia.

ETLAkin Ihalaisen mukaan arvioi, että nykyisillä toimilla tavoite 72% työllisyysasteesta ei toteudu vaalikauden aikana.

– Vähän väkinäisesti muistiossa todetaan, että kilpailukykysopimus parantaa myös työllisyyttä. Sanomatta jää, että otamme kiky-sopimuksen ansiosta kustannuskilpailukyvyssä kiinni Saksaa ja Ruotsia, ja se, että kiky on hallitustaipaleen merkittävin talous- ja työllisyyspoliittinen toimenpide.

– ETLAn ”riihiterveisissä” oli positiivista se, että he varoittelevat lisäsäästöjen voivan syödä kasvuedellytyksiä. Varovaisesti todetaan, että hallitus heikentänyt pidemmän aikavälin kasvu- ja kilpailukykyedellytyksiä leikkaamalla tutkimus-, innovaatio- ja koulutuksen rahoitusta. Ajatus siitä, että oikealla hetkellä valtion yhtiöomistuksista siirrettäisiin siivu tutkimus- ja koulutusrahoitukseen ei ole ollut meille vieras. Niin tehtiin Lipposen hallituskaudella ja pidettiin niitä tulevaisuusinvestointeina.

– Järkevää oli myös varoittaa liikenneyhtiöittämisen riskeistä. Budjettitaloudesta irroitettavaan liikenneverkkoyhtiöön (LIVE Oy) tasearvo olisi 19,7 mrd. Sipilän hallituksesta onkin tullut yhtiöittämishallitus. Sote-palvelut ja työvoimapalvelutkin ollaan aikeissa yhtiöittää.

Ihalainen toteaa, että SDP on aloitteellisesti vaatinut myös kaikkien yritystukien läpivalaisua ja kevään puoliväliriihessä uusia linjauksia yritystukien -mukaan lukien verotuet- kriteerejä.

ETLAn esitykset työmarkkinoita koskien eivät uutuudellaan hätkähdyttäneet

Ihalaisen mielestä Ideaköyhät, mutta sitäkin ideologisemmat ETLAn esityksistä olivat työmarkkinoita koskevat suositukset. Esitykset eivät tuoreudeltaan hätkähdyttäneet.

– Sellainen vanhanaikainen hokema, että Suomen työmarkkinat työehtojen osalta ovat jäykät, eivät pidä paikkansa. Paikallista sopimista on laajennettu ja sitä tehdään arjen työelämässä paljon. Myös kiky-sopimuksen liittosoveltamisessa selviytymislausekkeen lisäksi mm. 24 tunnin työajan pidentämisneuvottelut merkittäviltä osin neuvotellaan työpaikoilla.

– Paikallisen sopimisen yhtäläisiä mahdollisuuksia tarjottiin myös järjestäytymättömille työnantajille, mutta Suomen Yrittäjät (SY) eivät olleet valmiit niihin tarttumaan, vaikka ovatkin niitä moneen vuoden ajan vaatineet.

Raportin laatijatikin toteavat, että paikallisen sopimisen vaikutuksia työvoiman kysyntään tai työllisyyteen ei juuri ole tutkimusta olemassa, toteaa Ihalainen.

– ETLAn suositukset siitä, että paikallisen sopimisen pelisäännöt pitäisi irroittaa nykyisestä neuvottelu- ja sopimusjärjestelmästä sekä osapuolien sopimuspöydästä laatimalla pakkolaki paikallisesta sopimisesta. Tällaiseen malliin ei pidä mennä. Aito paikallinen, luottamukseen pohjautuva sopiminen katoaisi.

Ihalainen arvioi, että Suomen työmarkkinoilla ollaan siirtymässä keskusjärjestövetoisesta työmarkkinapolitiikasta ns. uuteen Suomen sopimusmalliin.

– EK:lla ei ole enää valtakirjaa neuvotella liittojensa puolesta palkanmuodostukseen liittyvissä asioissa ja keskusjärjestöjen tärkeä työmarkkinapolitiikan koordinaatiopöytä poistuu. Muutos on merkittävä.

– Olisi tärkeätä, että uusi Suomen sopimusmalli, josta nyt neuvotellaan, saadaan rakennettua tavalla, että sen pelisäännöt ovat hyväksyttäviä ja kestäviä vientialoja laajemmin.

Työmarkkinapolitiikassa –uudessakin mallissa- pitäisi pystyä tukemaan orastavan myönteisemmän talous- ja vientinäkymän vauhdittamista sekä sitä kautta työllistyvyyttä, muistuttaa kansanedustaja Lauri Ihlainen.

– ETLAn riihiterveisissä jää liian ohuelle kuvaamiselle huoli talouskasvun verkkaisuudesta, viennin –erityisesti korkean jalostusarvon viennin hiipumisesta ja investointien saamisesta vauhtiin kotimaassa.

– Tässä talouspolitiikan isossa kuvassa sen varjeleminen, että työmarkkinapolitiikka –uudessakin sopimusmallissa- tukisi näitä päämääriä, on tärkeää. Siksi olisi viisainta, että hallitus ilmaisee selkokielellä kehysriihen yhteydessä, että kolmikantayhteistyötä työmarkkinoilla halutaan jatkaa, sopimusten yhteissitovuutta ei murenneta ja paikallista sopimista kehitetään turvallisesti työelämän osapuolten toimesta. Eikä paikallisen sopimisen pakkolailla.

– Tällainen viesti uuden Suomen sopimusmallin neuvottelijoille olisi tärkeä ja rauhoittava poliittisen vouhkaamisen sijasta.

Viestin välitti: SDP:n eduskuntaryhmän viestintäpäällikkö Ismo Kainulainen p. 050 5173594