Peltonen: lapsilla tasa-arvoinen oikeus oppia

Ajankohtaista 11:10

Suomalaisen koulun tulee tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle hyvä opintien alku, tarvittavat valmiudet jatko-opintoihin sekä jokapäiväisiä oppimisen ja onnistumisen elämyksiä. Koulua tulee kehittää yhteisöllisyyden suuntaan, jossa läsnä ovat yhdessä tekeminen, toisten huomioon ottaminen ja kannustaminen. Laadukkaan perusopetuksen toteuttamiseksi tarvitaan todellisia resursseja.


Tuula Peltonen sd-ryhmäpuheenvuorossa perusopetuksen tavoitteista:


Suomalaisen osaamisen peruskivijalka on kaikille yhtenäinen ja tasavertainen perusopetus. Peruskouluamme tulee edelleen kehittää lasten hyvinvointia lisäävästi. SDP katsoo, että laadukkaan perusopetuksen aikaan saamiseksi tarvitsemme riittävän pienet opetusryhmät. Mielestämme opetusryhmien koko tulisi säätää lailla. Ryhmäkokojen pitäminen pienenä antaa mahdollisuuden oppilaan omien oppimisedellytyksien mukaiselle opetukselle ja työrauhan koko ryhmän oppimiselle.


 


Perusopetuksen tuntijakouudistuksen tavoitteeksi kirjattiin taito- ja taideaineiden lisääminen. Kuitenkin työryhmän esittämä raju valinnaisuuden lisääminen kääntyy tätä tavoitetta vastaan. Mm. kuvataiteen ja käsityön osalta tunnit vähenevät! Valinnaisuutta ei tule myöskään kasvattaa yhteisten aineiden kustannuksella. Kielivalinnan aikaistaminen ei niin ikään tuo haluttua tulosta, jos samalla vähennetään oman äidinkielen opetusta heti ensimmäisellä luokalla. Myös kuntien mahdollisuudet järjestää valinnaisia aineita ovat hyvin rajalliset. Käytännössä esityksellä saatetaan kunnat ja oppilaat eriarvoiseen asemaan.


 


SDP:n mielestä tuntijakotyöryhmän ehdotukset jopa murentaisivat kansainvälisesti korkealaatuiseksi ja yhdenvertaiseksi arvioidun suomalaisen perusopetuksen ja sen toimintaedellytykset. Osaamisen tasojen, tiedollisten ja taidollisten kriteerien uudelleen määrittäminen ja valinnaisuuden kautta opetuksen suuri eriyttäminen merkitsevät myös uuden tasokurssijärjestelmän rakentamista, rankinglistojen tuomista perusopetukseen ja oppilaiden, koulujen ja maan eri alueiden välistä eriarvoistumista. Kummallista tässä esityksessä on myös se, että lahjakkaat oppijat haluttaisiin eriyttää omiin ryhmiinsä, kun samaan aikaan erityistä tukea tarvitsevia halutaan sijoittaa yleisopetuksen ryhmiin.


 


Uudistamisen ajankohta on syytä kyseenalaistaa. Nykyinen perusopetuksen tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet ovat olleet kouluissa käytössä neljä vuotta. Miksi muuttaa maailman parasta koulujärjestelmää näin hätäisesti? Kummallista on myös, että tuntijakotyöryhmän esitystä kannattavat enää vain tiukin oikeisto eli kokoomus ja rkp. Uudistukselle ei ole perusteita. SDP:n mielestä tulisi noudattaa aiempaa valmistelusykliä ja perusopetuksen tavoitteet ja tuntijako tulisi ensisijaisesti uudistaa vasta vuonna 2012.


 


Kaikkien lasten tasa-arvoista oikeutta oppia, sosiaalisista, taloudellisista ja alueellisista lähtökohdista riippumatta, ei saa romuttaa. PISA -testien tulokset kertovat, että suomalainen perusopetus on saavuttanut erinomaisia tuloksia matemaattisten ja äidinkielen taitojen osalta. PISA -menestyksen on mahdollistanut koulutuksellinen tasa-arvo, joka on kaiken koulutuspolitiikan keskiössä. Myös oppijan erilaisuuden huomioiva erityisopetus on menestyksemme tae. Pisa-tulosten loisteessa on syytä kuitenkin muistaa kehittämisen tarpeet. Tiedollisten taitojen lisäksi koulussamme pitää oppia myös vuorovaikutusta ja ihmisenä kasvamista. Myös esimerkiksi yhteiskunnallisten oppiaineiden määrässä olemme jäljessä useimpia Euroopan maita.


 


Suomalaisen koulun tulee tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle hyvä opintien alku, tarvittavat valmiudet jatko-opintoihin sekä jokapäiväisiä oppimisen ja onnistumisen elämyksiä. Koulua tulee kehittää yhteisöllisyyden suuntaan, jossa läsnä ovat yhdessä tekeminen, toisten huomioon ottaminen ja kannustaminen. Laadukkaan perusopetuksen toteuttamiseksi tarvitaan todellisia resursseja. Tuntikehyksen leikkaaminen, tukiopetuksen puute ja opetusryhmien yhdistäminen kertovat kuntien hätähuudosta. Kalliin ja turhauttavan hankerahoituksen sijaan satsausten tulisi näkyä valtionosuuksissa.