Urpilainen: Pohjoismainen hyvinvointimalli haasteiden edessä

Ajankohtaista 14:18

Pohjoismainen hyvinvointimalli haasteiden edessä

Vaikka pohjoismaat sijoittuvat vuosi toisensa jälkeen kärkeen niin kilpailukykyä kuin tasa-arvoakin mittaavissa selvityksissä, on meilläkin haasteita edessämme.

Pohjoismaissa väestö ikääntyy ja elinkeinorakenteet ovat muutoksessa. Akuuttina haasteena on kriisiytynyt maailmantalous, joka lyö laineensa myös Pohjolaan. Olenkin kuvannut Suomen tilannetta talouden kolmoishaasteella.

1) Meillä on vaikea suhdannetilanne, joka johtuu pitkälti maailmantalouden tilasta.
2) Meidän talouden rakenne on murroksessa. Esimerkkinä tästä on teollisuustyöpaikkojen kehitys. Niitä on kadonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana 100 000 Suomesta.
3) Meillä on julkisen talouden kestävyysvaje, joka johtuu väestön ikääntymisen tuomasta menokehityksestä. Meidän on pakko kyetä uudistamaan yhteiskunnan rakenteita, jotta voimme tehdä asioita fiksummin ja tuottavammin. Me tarvitsemme taloudellista kasvua.

Vastausten keskiössä on työ

Mutta kaiken keskiössä on työ. Mitä useampi ihminen tekee töitä, sen paremmin yhteiskunnalla menee. Meidän onkin synnytettävä uusia yksityisen sektorin työpaikkoja ja turvattava ihmiselle oikeus työhön. Antaa ihmisille mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä työnteolla. Tästä syystä myös Suomessa etsitään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa toimenpiteitä, jolla työntekoa voitaisiin lisätä. Me työväenliikkeessä uskomme siihen, että yhteiskuntaa kannattaa kehittää yhteistyöllä. Sopimusyhteiskunta on osa pohjoismaista hyvinvointimallia ja siitä me haluamme pitää kiinni. Olemme vuosien saatossa kyenneet asettamaan yhteisen edun oman edun edelle ja sopimaan asioista. Tätä tarvitsemme myös tulevaisuudessa.

Pohjoismaisen hyvinvointimallin akuutti haaste monessa pohjoismaassa on nuorisotyöttömyys. Me tiedämme, että mitä pidempään on nuorena työelämän ja koulutuksen ulkopuolella, sitä korkeammaksi kynnys päästä työelämään kasvaa. Tästä syystä olemme Suomessa toteuttamassa tämän vuoden alussa voimaan tullutta nuorten yhteiskuntatakuuta. Sen ideana on taata jokaiselle nuorelle kolmen kuukauden sisään työttömyyden alkamisesta joku paikka yhteiskunnassa – opiskelu-, harjoittelu-, oppisopimus- tai työpaikka. Tavoitteena on katkaista nuoren työttömyys lyhyeen ja auttaa nuorta pääsemään aktiivitoimien piiriin.

Samantyyppistä nuorisotakuuta tarvitaan myös muualla Euroopassa. Meidän onkin huolehdittava, että myös eurooppalainen nuorisotakuu etenee ja toteutuu. Nimittäin tilanne on useassa Euroopan maassa kärjistynyt voimakkaasti. Kreikassa nuorisotyöttömyys on jo lähes 60 prosenttia ja Espanjassa nuorisotyöttömyys on yli 50%. Ja valitettavasti tilanne on myös maailmanlaajuisesti haastava. ILO:n uusimman tilaston mukaan maailmassa on noin 200 miljoonaa työtöntä, joista noin 75 miljoonaa on nuoria alle 25-vuotiaita. Me tiedämme, kuinka tärkeää on, että nuorilla on unelmia, uskoa ja toivoa tulevaisuuteen. Ja me pystymme kuvittelemaan, mitkä voivat olla seuraukset, mikäli nuori menettävää uskonsa ja toivonsa tulevaisuuteen. Niinpä meidän onkin otettava tilanne vakavasti. Ilman asiaan puuttumista; koulutus-, harjoittelu- ja työmahdollisuuksien lisäämistä, edessämme on uusi kriisi – sosiaalinen kriisi.

Vastausten oltava oikeudenmukaisia

Pohjoismaisen mallin tärkeä periaate on oikeudenmukaisuus. Parhaiten se näkyy niin tulonjaossa kuin julkisissa hyvinvointipalveluissa, joiden vastineeksi ihmiset ovat valmiita maksamaan veroja. Erityisesti vaikeina taloudellisina aikoina on tärkeää, että päätökset tehdään oikeudenmukaisesti. Että ne, jotka ovat yhteiskunnassa vahvoja, ottavat myös suuremman osan taakanjaosta hoidettavakseen kuin ne, jotka ovat heikoimmassa asemassa olevia lähimmäisiämme. Tämä on ollut myös Suomessa tärkeä periaate, kun olemme joutuneet valtion velkaantumisen hillitsemiseksi nostamaan veroja. Toimiemme seurauksena tuloerot Suomessa ovat hienoisesti kaventuneet.

Ihmisten oikeudentuntoa kuitenkin loukkaa joidenkin yritysten ja yksityishenkilöiden toiminta, jossa verojen maksua pyritään välttämään veroparatiiseja hyödyntämällä. Sen ohella, että veroparatiisien toiminta on moraalisesti väärin, veroparatiisien käyttö rapauttaa myös hyvinvointivaltion veropohjaa. Suomessakin erityisesti terveyspalveluissa on lisääntynyt runsaasti monikansallisten yhtiöiden määrä, mitkä välttelevät verojen maksua Suomeen. Tämä kehitys huolestuttaa meitä sosialidemokraatteja.

Siksi tarvitaan monia eri toimia veroparatiisien käytön kitkemiseksi. Suomessa hallitus esitteli viime syksynä lakimuutoksen, joilla kavennetaan yritysten korkovähennysoikeutta ja puututaan näin verosuunnitteluun.

Toinen tärkeä toimi on avoimuuden lisääminen. Suomessa yhteisöjen verotiedot avattiin viime vuoden marraskuun alussa julkiseen tarkasteluun verkkoon. Kun kuka tahansa voi tarkistaa yhteisöjen verotiedot, on yrityksillä entistä suurempi syy maksaa veronsa Suomeen.

Veroparatiisien kitkemiseksi tarvitaan kansallisten toimien lisäksi rajat ylittäviä ratkaisuja. Euroopan komission piirissä onkin meneillään yritystoiminnan ja verotietojen avoimuutta lisääviä hankkeita. Myös YK:n verokomitean roolia tulisi vahvistaa. Minusta tässä työssä Pohjoismaat voisivat olla aktiivisia. Komitealla tulisi olla entistä suuremmat mahdollisuudet puuttua veronparatiiseihin ja kehittää uusia innovatiivisia menetelmiä, kuten veronmaksajien globaalia tunnistamista.

Veroparatiisien kitkeminen on globaali kysymys. Me tarvitsemme eettisempää markkinataloutta, joka on taloudellisesti, ekologisesti sekä sosiaalisesti kestävää. Tässä työssä meidän pohjoismaisten sosialidemokraattien kannattaa olla aktiivisia. Sillä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminenkin vaatii jatkossa yhä enemmän globaalia rajat ylittävää yhteistyötä.

Pohjoismainen malli – työn ja oikeudenmukaisuuden yhteiskunta on edelleen ajankohtainen. Työväenliike on kuitenkin aina osannut katsoa tulevaisuuteen. Niinpä me haluamme nytkin etsiä uusia vastauksia edessä olevien haasteiden ratkaisemiseksi. Me emme jää paikoillemme, vaan tähyämme eteenpäin. Siksi olen erityisen tyytyväinen saadessani toivottaa teidät tervetulleiksi Suomeen ja työväentalollemme

Puhereferaatti, Jutta Urpilainen 
SAMAK kokous 28.1.2013, Helsinki